Töihin palattu sairaslomalta. Vakkariaamupala on chiapuuroa raejuustolla ja banaanilla ja lakritsitaateleilla (joita ei kuvassa näy, koska niitä ei ole, koska ne olivat loppu mun vakkarikaupasta, mikä tragedia.) Työmatkalle puin hienon asun, jota en valitettavasti päässyt ikuistamaan muualla kuin pukuhuoneessa. Kolmannessa kuvassa näette nohevan kandidaatin googlaamassa mummojen lääkkeitä, koska en (tietenkään) voi muistaa/osata kaikkia maailman lääkkeitä. Tulee kyllä todella osaava olo aina tästä.. Ja neljännessä kuvassa naapurin omenapuu, olispa mullakin. En toisaalta tykkää omenoista sen kummemmin, mutta näyttäisi kivalta pihalla ja kauniilta syksyllä.
Tänään töissä iski karma ja se oli ihan itseaiheutettua. Koko päivä oli helppoa ja vaivatonta, minimaalinen lohkeama, ylimäärien hiontaa, epämääräistä vihlontaa jolle ei tehty mitään, tutkimus potilaalle jolla oli suussa seitsemän hammasta, you get it. Hoitajan kanssa puhuttiinkin, että miten voi olla näin löysä päivä, hehe vika on sitten varmaan kunnon pommi. Miksi se piti sanoa ääneen? Alakutonen syvä karies ja juurihoidon aloitus. Toisaalta olin innoissani, jee vihdoin jotain tekemistä. Mutta aika vaikeahan se oli, matriiseja (muotti hampaan ympärille paikkausta varten) kokeiltiin varmaan kaikki mitä löytyi ja kavum-avauksessa pulpaa (hampaan ydin) etsiessä meinasi usko loppua kun röntgen-kuvassa eteneminen näytti selkeältä, mutta hammasta katsoessa taas ei. Saatiin kuitenkin käynti hyvin loppuun, mutta yliajalle meni tottakai. Ja sitten tuntuikin että olisi ollut tosi raskas päivä ja oli aivan puhki, well done! Juurihoidot onnistuu kyllä aina vetämään maton jalkojen alta, ainakin nuo isommat poskihampaat. Viime viikkoina mulla on ollut juurihoitoja välihampaisiin, jotka ovat pienempiä ja ne on menneet yllättävän kivasti. Siksi niiden kohdalla tuntuukin niin epäilyttävältä, että nyt on kyllä ihan varmasti jotain mennyt pieleen, ei tämä voi mennä näin mukavasti. Ehkä ne sitten voikin, kun poskihampaat palauttaa aina takaisin maanpinnalle. Toivokaamme siis huomispäivästä tasalaatuisempaa kiireen ja tekemisen suhteen.