Täällä taas. Kovin oli suureet puheet siitä miten haluan muistoja tänne kerätä. Siinä sitten keräsin viisi kuukautta muistoja niin ahkeraan, etten ehtinyt niistä tänne kertoa. Mä kuitenkin sain siinä ajassa suoritteet kasaan, lopputentit tehtyä (parodontologiasta vitonen ja kurssin toisiksi parhaat pisteet, anteeksi mitä?), syvärit palautettua, vietettyä vappua, juhlittua vuosijuhlissa, vietettyä yksin lyhyttä kesälomaa, muutettua Lahteen Heidin ja kämppiksen kanssa, tehnyt töitä yhden kuukauden, käynyt monesti mökillä, nähnyt ystäviä ja perhettä. Ja nyt viimeisin saavutus on flunssa ja vatsatauti. Sulla on kuitenkin vielä Instagram käy sieltä katsomassa tarkemmin. (okei kävin itsekin ja tajusin unohtaneeni Milanon matkan ja Ylläksen hiihtoreissun, ne oli tosi kivoja molemmat.)
Kätsy täällä Lahdessa on lähtenyt käyntiin hyvin. Alkuun ahdisti, ensimmäisellä viikolla en osannut mitään ja olin myöhässä. Sitten alkoi sujumaan paremmin. Hoitola ja hoitaja vaihtuu tosi tiheää, toivon että syksyllä se rauhoittuisi. Tykkäisin olla pienemmissä kouluhoitoloissa. Siellä on rauhallisempi fiilis ja tykkään hoitaa lapsia.
Kämppiselämä sujuu myös ihan hyvin, koti on hienompi ja siistimpi kuin Helsingissä, täällä ei ole mitään ylimääräistä tavaraa. Alue on vähän kyseenalainen, mutta ollaan kuitenkin Lahdessa, joten mitä voi odottaa. Olen koittanut saada treeneistä kiinni, mutta treeniviikko on aika lyhyt jos perjataina jo lähtee muualle viikonlopun viettoon. Ehkä se on kesällä ihan okei. Olen rutiinien orja ja rakastaja, joten odotan kyllä syksyä. Taidan olla aika epäsosiaalinen.
Julkinen liikenne ja niiden applikaatio(t, kyllä monikko(!!)) on surkeat. Mulla olisi heti miljoona kehitysideaa LSL jos ootte kiinnostuneita. Sen sijaan ruokakaupoissa on hyvät valikoimat ja tuoreet sushit. Ja unirytmi mulla on täydellisesti viilattu 21-06. Joten ihan hyvin täällä menee.